Historia

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys perustettiin vuonna 1953 edustamaan silloisia Aeron lentoemäntiä nimellä Suomen Lentoemäntäyhdistys.  Yhdistys edusti aluksi vain lentoemäntiä, sillä miehet eivät vielä tuolloin työskennelleet matkustamossa. Omalla sarallaan SLSY teki myös ammattiyhdistyshistoriaa, sillä vastaavia esikuvia matkustamohenkilökunnan ammattiyhdistystoiminnasta ei juuri ollut.

Asiat, joiden kanssa yhdistys kamppaili, ovat osin samoja vielä tänäkin päivänä. Lentämisen vaikutuksia terveydelle on pohdittu jo ainakin vuonna 1962, jolloin Suomen Lääkärilehti kirjoitti melusta ja tärinästä sekä pitkään paikalla istumisen vaikutuksista matkustajan kannalta.

Samoihin aikoihin Aero Oy:n lääkäri on antanut lentoemännille ohjeita terveydentilan ylläpitämiseen ja väsymyksen ehkäisyyn. IATA:n lääkärikomitea oli tutkinut lentoemäntien väsymystä ja todennut väsymystilan johtuvan pikemminkin omasta henkisestä vireestä ja fyysisestä kunnosta – tai kunnon puutteesta. Aeron lääkäri suositteli lentoemännille raudan lisäämistä ruokavalioon, tupakoinnin lopettamista lentokoneessa sekä säännöllistä liikuntaa.

Vuonna 1960 käytiin yhdistyksen ja Aeron välillä tiukkoja neuvotteluja, sillä matkustajamäärät olivat kasvaneet rajusti ja uusia konetyyppejä oli otettu käyttöön, mikä vaikutti suoraan työhön. Tämä taitaa olla todellisuutta tänäänkin ainakin Finnairilla, jonka Aasian liikenne on kasvanut rajusti viime vuosina.

Vuosien varrella on neuvoteltu muun muassa yöpymisrahoista, matkakorvauksista, vuorolistoista ja yksittäisten jäsenten ongelmista, esimerkiksi sairauden vuoksi irtisanomisesta.

Samat ongelmat tuntuvat puhuttavan tänäkin päivänä. Kesällä 2008 tehdyn jäsenkyselyn mukaan nykyisen työehtosopimuksen suurimpia ongelmia on lepoaikojen kohdentuminen.

Lyhyt katsaus suomalaisen lentomatkailun historiaan

Suomalaiset rikkovat ennätyksiä ulkomaanmatkailussa vuosi vuodelta. Kaukomatkat ovat tänä päivänä lomailun arkea yhä useammalle meistä ja uusia eksoottisia lomakohteita löydetään jatkuvasti. Myös lentoemännät ja stuertit joutuvat – tai pääsevät – tutustumaan näihin kohteisiin, kun koneet kiidättävät suomalaisia ympäri maailmaa.

Vielä 1950-luvulla tilanne oli aivan toinen. Vasta olympiavuonna 1952 lentomatkailu nousi vakavasti otettavaksi liikennemuodoksi, kun sadantuhannen lentomatkustajan raja rikottiin. Saman vuoden heinäkuussa avattiin Helsingin lentoasema Seutulassa. Suomessa oli vain yksi lentoyhtiö, Aero Oy, joka alkoi vuonna 1953 käyttää nimeä Finnair, joskin nimi virallistettiin vasta viisitoista vuotta myöhemmin.

1950-luvun alussa lennettiin edelleen 21- tai 26 -paikkaisilla DC-3 -koneilla. Ne kävivät kuitenkin nopeasti pieniksi ja vuonna 1953 yhtiö sai käyttöönsä kolme suurempaa Convair -konetta. Näiden koneiden myötä reittiliikenne sekä Suomessa että Euroopassa alkoi kasvaa. Miljoonan matkustajan raja ylitettiin vuonna 1968. Ensimmäinen kaukolento, Helsingistä New Yorkiin, lennettiin seuraavana vuonna.

Finnair ei enää ole yksin. Suomessa toimii useita lentoyhtiöitä, joista osa on erikoistunut vain tilausliikenteeseen. Osa yhtiöistä on kotimaisessa, osa ulkomaisessa omistuksessa.

Ala myös elää koko ajan. Viimeisen vuoden aikana on Suomeen perustettu kaksi uutta yhtiötä ja toisaalta joitain – etenkin halpalentoyhtiöitä – häviää markkinoilta. Finavian tilastojen mukaan lentomatkustajia oli vuonna 2008 yli 17 miljoonaa, joista 13 miljoonaa kulki Helsinki-Vantaan kautta.
Lentoasemakin on kasvanut suureksi shoppailu- ja ravintolamaailmaksi, jossa eri puolilta maailmaa tulleet turistit kohtaavat suomalaisen matkustajan konetta vaihtaessaan ja taas uuteen määränpäähän suunnatessaan.

Lentoemännän työ oli 1950-luvulla hyvin erilaista. Lentokoneissa tarjoiltiin savukkeita, mutta suklaata tai hajuvesiä ei kukaan kuvitellutkaan koneesta ostavansa. Eipä niissä tainnut olla tilaakaan säilyttää tuotteita.

Ensimmäiset kuusi lentoemäntää aloittivat työnsä vuonna 1947. Heidän toimenkuvansa oli osittain sama, kuin vielä tänäkin päivänä: matkustajan viihtymisestä ja turvallisuudesta huolehtiminen. Toimenkuvaa kuitenkin laajensivat silloiset olosuhteet. Pienillä lentokentillä ei ollut erillisiä catering-palveluja, joten lentoemännät leikkasivat kinkkua ja suolakurkkua ja tekivät voileipiä kentän keittiössä matkustajille.

Työ tänään:

http://www.mol.fi/avo/ammatit/99120.htm