Mitä on matkustamotyön alihankinta?

Alihankinnasta on kyse siitä, kun tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä itse työsuorituksen kanssa.

Kyseessä on palvelun tuottamisen kokonaisuudesta, mukaanlukien muutoshallinta. Vuokratyö on eri asia, se koskee yksilöitä ja heidän työpanostaan.

Työtuomioistuimessa on määritelty mitä tarkoittaa alihankinta matkustamotyössä:

TT:2013-187

Oikeudenkäynti ja Finnairin määritelmä alihankinnalle

Työtuomioistuimessa SLSY on hävinnyt oikeudenkäynnin, jossa haettiin ratkaisua siihen onko reiteillä käytössä vuokratyövoimaa, vai onko kokonaisuus alihankinnan alaista. Ero on joskus hiuksen hieno. Tässä tapauksessa ei ole kyse henkilöistä, vaan Adecco tuottaa koko palvelullisen kokonaisuuden. Oikeudenkäynti määritteli kuitenkin hyvin selkeästi sen että mitä Finnair tarkoittaa matkustamopalvelun alihankinnalla. Antamassaan selvityksessä Finnair antaa ymmärtää että yllättävissä tilanteissa, esim. sääolosuhteiden vuoksi, voidaan koko lento miehittää Helsingistä lähtevällä henkilökunnalla. Adecco vastaa ennakoitavien muutoshallintatilanteiden hoitamisesta.

Finnair: ”Adecco vastaa myös täysin itsenäisesti matkustamopalveluiden tuottamiseen liittyvän työsuorituksen tekemisestä, mukaan lukien työnjohto-oikeuden käyttämisestä. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että Adecco tuottaa matkustamopalvelut kokonaan omilla työntekijöillään, joiden työn johtamisesta Adeccon palkkalistoilla oleva matkustamon esimies, Chief of Cabin (CC), vastaa. Adecco vastaa myös esimerkiksi alihankintamiehistöjensä työvuorojen suunnittelusta sekä muutoshallintatilanteiden hoitamisesta. Alihankintasopimus ja yhtiöiden noudattamat käytännöt osoittavat Adeccon vastaavan Finnair Oyj:lle tietyn kokonaisuuden, matkustamopalveluiden, tuottamisesta.”

Alihankinnan taustalla ovat vuoden 2014 säästöneuvottelut

Finnair kutsui luottamusmiehet 9.4.2014 YT-neuvotteluihin samaan aikaan kun se oli käynyt SLSY:n kanssa työehtosopimusneuvotteluita jo pitkän aikaa. Säästöneuvotteluita käytiin Työllisyys- ja kasvusopimuksen suositusten pohjalta, koska Finnair oli tulkintansa mukaan poikkeuksellisissa taloudellisissa olosuhteissa. YT -neuvotteluissa luottamusmiehille ilmoitettiin että matkustamomiehistön henkilöstökustannukset ovat kestämättömällä tasolla suhteessa kilpailijoiden kustannustasoon (kilpailijoiksi ilmoitettiin erityisesti Norwegian). Kustannuksia haluttiin laskea 18 miljoonaan euroa Finnairin 1525 matkustamotyöntekijän osalta.

Vaihtoehtona oli siis 18% palkanlasku kaikille, tai matkustamohenkilökunnan irtisanomiset. Käytännössä kyse oli 540 henkilötyövuodesta, joka vastasi puolta matkustamohenkilökunnasta. Ulkomaisen alihankinnan piiriin ilmoitettiin siirrettäväksi seuraavat kohteet: Singapore, Bangkok, Hong Kong, New York, Peking, Chongqing, Shanghai, Delhi, Miami, Dubai, Arecife, Fuerteventura, Teneriffa, Las Palmas, Rooma, Malaga, Hania, Antalia, Amsterdam, Milano, Rhodos ja Lontoo.

Säästöneuvotteluiden lopputulos

Pitkällisten ja välillä keskeytyneiden säästöneuvotteluiden lopputuloksena matkustamohenkilökunnan palkkaa laskettiin keskimäärin 10% pysyvästi ja reiteistä ulkoistettiin Hong Kong, Singapore, Barcelona ja Madrid. Näistä Espanjan reittien ostopalveluun siirryttiin jo helmikuussa 2013. Reittien ulkoistus eteni säästöneuvotteluiden aikana ja näillä toimenpiteillä Finnair halusi varmistua siitä että työntekijäpuoli suostuu palkan alennuksiin. Tässä yhteydessä luotiin myös taloon tulevien ryhmä, jossa työhön tullaan uusien alempien palkkaluokkien kautta.

Espanjalainen henkilökunta on toiminut reitillä jo viisi vuotta. Erityinen piirre siirtymisessä ulkoistukseen oli vaihe, jossa Finnair ryhtyi rekrytoimaan ja kouluttamaan Espanjalaisia työntekijöitä lisää. Yhdessä koulutuksessa välijohdon koulutustilaisuus nauhoitettiin yhden kurssilaisen toimesta. Paljastui että espanjalaiset velvoitettiin tekemään töitä mahdollisen suomalaisen henkilökunnan työtaistelun aikana. Myöhemmin Finnair ilmoitti että kyseisen henkilön kommentit espanjalaisille suomalaisesta henkilökunnasta eivät edusta yhtiön tai sen johdon näkemystä.

Espanjalaisia suunniteltiin rekrytoitavan stand by -sopimuksella yli 200 henkilöä (työssä nyt olevien ulkoistettujen reittien työntekijöiden lisäksi) noin 1200 euron kuukausipalkalla ensisijaisesti työtaistelutilannetta varten (rompehuelgas). Tästä seurasi suuri skandaali, johon vedettiin mukaan myös ministeritaso ja omistajaohjaus täällä Suomessa. Rekrytointi ja palkkaus näiden työntekijöiden osalta keskeytyi ja osa Finnairin johdosta vaihtui.