#viimeinenniitti, usein esitetyt kysymykset

26.9.2018

Kysymyksiä ja vastauksia, miksi SAK ja liitot vastustavat työsuhdeturvan heikennyksiä pienissä yrityksissä.

Kenen asialla SAK/liitto on? Miksi SAK ja liitot ovat toimillaan vetämässä vasemmiston vaalivankkureita?

− Palkansaajien työsuhdeturvan heikentäminen ja pienten työpaikkojen työntekijöiden turvattomuuden lisääminen ei ole oikeisto−vasemmisto-kysymys. Se on yhdenvertaisuus- ja oikeudenmukaisuuskysymys. Hallituksen ehdottama työsopimuslain muutos asettaisi työntekijät eriarvoiseen asemaan pelkästään työnantajan koon perusteella.

– Olemme palkansaajien asialla. Hallituksen kaavailema lakimuutos lisäisi yksilöperusteisen irtisanomisen tulkinnanvaraisuutta nykytilanteeseen verrattuna. Se on huono asia, sillä näin tärkeässä asiassa perusteiden pitää olla laissa selkeät. Hallituksen ehdottama muotoilu lisäisi riitoja ja epäluottamusta työpaikoilla ja tulkintaa irtisanomisperusteista jouduttaisiin hakemaan eri oikeusasteista.

Miksi huonoa työtekijää ei saisi irtisanoa? Pienessä yrityksessä yksi työtekijä voi kaataa koko firman.

– Irtisanomisperusteiden helpottaminen kaavaillussa muodossa johtaisi siihen, että työnantaja voisi entistä useammin vedota luottamuspulaan esimerkiksi tapauksissa, joissa työntekijä on ollut eri mieltä työnantajan kanssa tai tuonut esiin työpaikan epäkohtia. Perustellusti voidaan väittää että ns. pärstäkerroinirtisanomiset lisääntyisivät.

Miksi SAK/liitto ei vain hyväksy tätä lakimuutosta, jos sillä ei (SAK:n sanojen mukaan) ole mitään vaikutusta?

− Lakimuutoksella ei ole asiantuntija-arvioiden mukaan juuri vaikutusta työllisyyteen. Laki monimutkaistaisi ja eriarvoistaisi suomalaista yhteiskuntaa, koska se asettaisi yritykset ja niiden työntekijät eriarvoiseen asemaan yrityksen koon perusteella. Lakimuutoksen myötä syntyisi työmarkkinat, jossa työntekijän työsuhdeturva riippuisi työpaikan koosta.

− Ehdotettu muutos ei toteuta sen varsinaista tavoitetta. Asiantuntija-arvioiden mukaan irtisanomiskynnyksen alentamisen työllisyysvaikutus on vähäinen ja etumerkiltään epäselvä. Irtisanomiskynnyksen alentaminen voi siis tutkimusten mukaan jopa heikentää työllisyyttä.

− Esitys ei lisää työllisyyttä ja työsuhdeturvan heikentäminen alle 20 hengen työpaikoissa tekee niistä palkansaajien silmissä vähemmän houkuttelevia.

– Työsuhdeturva on tutkimusten mukaan keskeinen tekijä työntekijöiden hyvinvoinnissa. Kyse on myös perus- ja ihmisoikeuksista. Siksi työsuhdeturvaa ei pidä heikentää ilman vahvoja perusteita.

 

Miksi SAK/liitto rupeaa työmarkkinahäiriköksi silloin, kun Suomella menee taloudellisesti hyvin?

− Irtisanomisen helpottaminen ei lisää työllisyyttä mutta se lisää työsuhteiden epävarmuutta ja eriarvoisuutta sekä johtaa epäselvään juridiseen tilanteeseen työpaikoilla.

− Työsuhdeturvaa on heikennetty tällä hallituskaudella jo paljon. Muun muassa koeaikaa on pidennetty, määräaikaisten työsuhteiden käyttämistä helpotettu pitkäaikaistyöttömillä, lomarahoja leikattu julkisella sektorilla työskenteleviltä ja työaikaa pidennetty ilman palkankorotusta 24 tunnilla vuodessa. Hallituksen ajama irtisanomissuojan heikentäminen on siis osa pitempää jatkumoa, jolle on pantava piste.

 

Hallituksen tarkoituksena on saada lisää työpaikkoja pieniin yrityksiin, jotka eivät nykyisin uskalla palkata uusia työntekijöitä, koska irtisanominen on vaikeaa ja kallista. Miksi SAK/liitto vastustaa tätä?

− Tosiasiassa irtisanominen ei ole Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa. Toisaalta yksittäisen työntekijän irtisanominen henkilöstä johtuvista syistä ei saa perustua yksilöimättömiin ja epämääräisiin väitteisiin. Näin kuitenkin kävisi, jos työsuhdeturvaa heikennetään hallituksen kaavailemalla tavalla.

Miksi liitto ei ole ilmoittanut poliittisesta lakosta aikaisemmin? HUOM. koskee niitä liittoja, joiden sopimukseen tätä ei ole kirjattu erikseen.

− Poliittisista lakoista ei enää tarvitse ilmoittaa etukäteen. Elinkeinoelämän keskusliitto EK irtisanoi keskusjärjestösopimukset päättymään 31.8.2017. Sopimusten rauettua myös ilmoitusvelvollisuus poistui.

 

Mitä merkitystä on pienillä yrityksillä?

− Työsuhdeturvan heikentäminen koskee merkittävää osaa palkansaajia. Lähteistä riippuen 90−97 prosenttia suomalaisyrityksistä on alle 20 työntekijän yrityksiä. Näiden yritysten osuus koko Suomen työvoimasta on noin kolmannes. (Tilastokeskus 2016: http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_yritykset.html)

 

Miksi ammattiliitot ovat aloittaneet työtaistelutoimet jo nyt, vaikka lakiesitystä ei vielä ole?

– Jos haluamme vaikuttaa, se on tehtävä nyt, kun lakimuutosta vasta valmistellaan.    

Miksi SAK/liitto vastaa niin laimeasti hallituksen työntekijää kurittaviin esityksiin? Miksi SAK ei järjestä yleislakkoa?

− SAK on moneen kertaan ilmoittanut, että sen jäsenliitot ryhtyvät syksyllä työtaistelutoimiin mikäli Suomen hallitus jatkaa työsuhdeturvaa heikentävän lakiesityksen eteenpäin viemistä.

– Useat SAK:n jäsenliitot ja myös monet STTK:n ja Akavan liitot ovat ilmoittaneet harkitsevansa tai ryhtyvänsä järjestöllisiin toimiin, jos hallitus ei peräänny työsuhdeturvan heikentämisestä pienissä yrityksissä.

Miksi SAK/liitto ei ole herännyt työntekijöiden ahdinkoon? Miksi SAK/liitto ei pysäytä aktiivimalli kakkosta?

− SAK on vastustanut aktiivimalli ykköstä, aktiivimalli kakkosta ja työsuhdeturvaa heikentäviä lakiesityksiä alusta saakka.

− Meidän tavoitteemme on päästä aktiivimallista kokonaan eroon sen nykymuodossa.

− Olemme olleet jatkuvasti yhteydessä Suomen hallitukseen ja muihin päättäjiin ja tarjonneet heille työntekijän kannalta parempia vaihtoehtoja.

− Edunvalvontatyötä tehdään, mutta se ei aina näy julkisuudessa.

− Maan hallitus on valmistellut lakiesityksiä hyvin yksipuolisesti ja työmarkkinajärjestöjä niissä kuulematta.

− Suomen hallitus valmisteli esityksiä alle 30-vuotiaiden määräaikaisten työsuhteiden helpottamisesta ja irtisanomissuojan heikentämisestä alle 20 hengen työpaikoilla keskellä kesää. SAK piti tuolloin aihetta esillä julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa.

− Pitkälle SAK:n ansiota on, että hallitus lopetti määräaikaisten työsuhteiden solmimista helpottavan lain valmistelun.

 

Mitä tarkoittaa poliittinen mielenilmaus ja miten se eroaa mielenilmauksesta?

Poliittinen mielenilmaus kohdistuu poliittisiin päättäjiin, kuten maan hallitukseen.

Miksi me hyökkäämme yrityksiä vastaan, jos kerta vastustamme eduskunnan toimia?

Me käytämme niitä laillisia keinoja joita meillä on käytettävissä mielipiteen ilmaisuun. Työtaistelu on näistä keinoista äärimmäisin, ja siihen turvaudutaan vain kun muut keinot eivät riitä. Työtaistelussa palkansaajat kärsivät ison taloudellisen menetyksen menetetyn palkan seurauksena osoittaakseen, että vastustus ei ole pelkkää tyhjää puhetta vaan taustalla on aito huoli politiikan suunnasta.

Missä säädetään poliittisesta lakosta?

Siitä ei säädetä laissa, vaan oikeus poliittiseen lakkoon perustuu YK:n alaisen Kansainvälisen työjärjestön ILO:n hyväksymiin periaatteisiin, joihin Suomi on sitoutunut.  ILO:n mukaan ammattiyhdistyksillä pitää olla mahdollisuus protestilakkoihin ja mielipiteensä ilmaisemiseen yhteiskunnallisissa kysymyksissä, vaikka ne eivät suoraan kuuluisi työehtosopimuksissa sovittuihin asioihin. Yhdistymisvapaus ja siihen sisältyvä työtaisteluoikeus on turvattu ILO:n sopimusten lisäksi Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja Suomen perustuslaissa. Euroopan ihmisoikeussopimus on Suomessa voimassa lakina. ILO toimii kolmikantaperiaatteella, joten myös työnantajat ovat sitoutuneet ILO:n sopimuksiin ja periaatteisiin.

Olette luvanneet kovia työtaistelutoimia ja nyt teette vain xxx. Mihin tämän pitäisi vaikuttaa?

  • Me haluamme antaa hallitukselle mahdollisuuden reagoida. Jos mitään ei tapahdu, toimet jatkuvat ja kiristyvät.
  • Emme halua vaikeuttaa tavallisten ihmisten arkea, ellei ole pakko. Tämän vuoksi aloitamme toimet tällä tavalla ja kiristämme jos hallitus ei suostu kuuntelemaan työntekijöiden huolta.