Barcelonan ja Hong Kongin tyytymätön työväki

Poliittinen tilanne Hong Kongissa ja Barcelonassa on eskaloitunut suuriksi mielenosoituksiksi ja tilanteeksi, johon ei ole nähtävissä helppoa tai nopeaa ratkaisua. On vaikea neuvotella hajaantuneiden ja tyytymättömien kansalaisten kanssa, jotka osoittavat mieltään kaduilla. Rajuista yhteydenotoista herää kysymys, että onko tilanteissa muita juurisyitä, kuin poliittinen tilanne? Tilastot ja tutkimukset osoittavat, että kummassakin kaupungissa on tyytymätön työväki ja sosiaalinen epätasa-arvo on erityisen suuri. Lentoliikenne ja matkailuklusterin työpaikat saavat globaalisti vaikutteita näiden alueiden työvoiman kurjuudesta ja joutuvat myös kohtaamaan oman toimintansa nurjat puolet.

Teksti ja kuvat:

Jari Toivonen

Puheenjohtaja, Suomen Lentoemäntä- Stuerttiyhdistys, SLSY ry

Hallituksen jäsen, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto, AKT ry

23.10.2019

Barcelonaa ja Hong Kongia yhdistää se, että ne ovat osittaisia autonomian alueita. Kumpaakin kaupunkia on viime vuosina vaivannut sosiaalisen epätasa-arvon kasvu ja niiden itsehallinnoille on asetettu rajoituksia. Vastareaktio itsehallinnon rajaamiseen on vahvistanut ylipäätänsä vastustusta vallitsevaa hallintojärjestelmää kohtaan. Kurjistuneet työväen olosuhteet ovat merkittävä polttoaine mielenosoituksille. Itsehallinnon rajaaminen on oleellisin, mutta ei ainut syy, joka on ruokkinut levottomuuksia.

Espanjan finanssikriisi varasti monen nuoren tulevaisuuden

Espanja niiasi erittäin voimakkaasti finanssikriisin yhteydessä 2008-2014. Asuntomarkkinoiden puhkeaminen ja pankkisektorin leväperäisyys veivät maan poikkeukselliseen syvään lamaan. Työttömyys oli massiivista ja pahimmillaan 36% työvoimasta oli työttömänä. Liitot ja palkkojen neuvottelujärjestelmä ajettiin tässä vaiheessa alas. Espanjassa on pitkä historia työväen protesteille epävakaassa poliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa. Finanssikriisin juuret vaikuttavat yhä, palkkataso on alhainen ja nuorisotyöttömyys on suurta. Asumisen hinta kaupungeissa, kuten Barcelonassa on karannut liian suureksi suhteessa suurimman osan tuloihin.

Työttömyys on yhä Espanjassa korkea, yli 15%, eli lähes kaksinkertainen verrattuna EU keskiarvoon. Espanjassa on käytössä minimipalkkajärjestelmä ja vuonna 2019 minimipalkan suuruudeksi on asetettu 1050 euroa kuukaudessa (palkkaa maksetaan Espanjassa 14 kuukaudelta vuodessa). Pelkän minimipalkan varassa elää 5,5 miljoonaa espanjalaista. Espanjan pankin tutkimuksen (2019) mukaan työvoiman ostovoima on nyt sama kuin se oli 1990 -luvun lopulla, huolimatta koulutustasosta. Tutkimuksen mukaan vuonna 1987 syntyneet ansaitsevat 20% vähemmän kuin vastaava sukupolvi vuosikymmen sitten.

Navarran yliopiston kyselytutkimuksen (2019) mukaan tyytyväisyys työelämään on Espanjassa pahasti epätasapainossa. Vain kolme kymmenestä kansalaisesta on onnellinen työssään ja kuusi kymmenestä ei suosittelisi työpaikkaansa muille. Tutkimuksen mukaan vain 13% miehistä ja 24% naisista ovat tyytyväisiä palkkaansa (otos 6290). Tutkimuksen tehneen professorin pääohjeistus yrityksille on nostaa palkkoja, jos haluavat tehdä jotain tyytyväisyyden parantamiseksi.

Lentoyhtiöt ovat hakeneet espanjalaisesta työvoimasta kilpailukykyä

Espanjan taloudellisella tilanteella on ollut suorat vaikutukset siihen miksi esim. Finnair siirsi Barcelonan ja Madridin reittien matkustamopalvelun espanjalaisen alihankinnan piiriin jo vuonna 2013. Aiemmin tänä vuonna alihankinta sopimukset Adeccon kanssa on purettu ja espanjalainen henkilökunta on siirtynyt Finnairin palkkalistoille. Heihin ei kuitenkaan noudateta AKT:n suomalaisia työehtoja, vaikka työehtosopimus näin määrittelee.

Espanjan aikaisempi huono taloudellinen tilanne ja suuri matkailusektori ovat vaikuttaneet siihen, että lentoliikenteessä on erittäin kova kilpailutilanne. Kaikki lentoyhtiöt hyödyntävät halpaa työvoimaa ja halvat liput mahdollistetaan työntekijöiden huonoilla työehdoilla. Espanjalaiset työehdot ovat osa työehtojen syöksykierrettä koko Euroopassa. Alan kustannustehokkain lentoyhtiö Euroopassa, työvoiman hinnalla mitattuna, on Vueling  (CAPA -tutkimus), joka kuuluu samaan IAG -konserniin BA:n, Iberian ja Aer Linguksen kanssa. Vuelingin pääasemapaikka on Barcelona.

Barcelonan ja Hong Kongin lentoasemat protestien kohteena

Barcelonan El Prat -lentoaseman joutuminen valtauksen kohteeksi 14.10.2019 oli muotoa muuttavan kansanliikkeen mielenosoitus. Toimintaan osallistuneet kuvaavat aktivismia nimellä ”Tsunami Democràtic” ja sen suuruus perustuu sosiaalisen median ja kännykkäsovellusten hyödyntämiseen mielenosoitusten järjestämisessä. Lentokentän valtaaminen oli huomattava osoitus kollektiivista voimasta ja yhteisestä tahdosta.

Mielenosoittajat ovat myös Hong Kongissa kokeneet lentokentän ja lentoliikenteen erityiseksi mahdollisuudeksi vaikuttaa julkisuuteen oman asiansa ajamiseksi. Lentokenttä on ollut jo useamman kerran protestien kohteena. Elokuussa 2019 matkustajaliikenne Hong Kongin lentoasemalla tippui 15% edellisestä vuodesta. Epävakaat olot vaikuttavat jo kokonaisuudessaan kysyntään. Muutos on niin suuri, että IATA (International Air Transport Association 20.10.2019, alan yritysten kattojärjestö) vaatii tukitoimia matkailuun ja lentoliikenteeseen liittyvän toiminnan elvyttämiseksi.

Noin 10% Hong Kongin bruttokansantuotteesta muodostuu matkailusta ja se on erittäin korkea osuus. Suomen bruttokansantuotteesta alle 3% muodostuu matkailusta. Hallituksen vastaisista protesteista voidaan löytää vielä voimakkaampia juurisyitä sosiaalisesta epätasa-arvosta kuin Barcelonassa.

Hong Kongin väestö on pahasti kahtiajakoinen

Historiallisesti Hong Kong on ollut keskeinen kauppapaikka ja yhdistänyt kaakkois-Aasian tuotantoa, palvelua, kauppaa ja työvoimaa. Itsehallintoalueen taloutta pidetään yhtenä maailman vapaimmista markkinatalouden näkökulmasta. Työmarkkinat ovat käytännössä täysin joustavat. Vaikka kaupungissa on pitkän perinteen omaava työntekijäedustus, ei sillä ole kunnon neuvotteluvoimaa suhteessa työmarkkinoihin. Ammattiyhdistysliike on kuitenkin merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja ja taustatekijä myös viime aikaisissa mielenosoituksissa.

Hong Kong on yksi maailman vauraimpia alueita BKT-mittarilla, mutta siellä on valtava tyytymätön ja köyhä väestönosa. Jopa yksi viidestä asukkaasta elää alle sen toimeentulon minkä katsotaan olevan köyhyysraja. Asuntomarkkinoiden kalleus pakottaa monet Hong Kongilaiset asumaan meille käsittämättömissä olosuhteissa ja tämä on vastaavasti vaikuttanut siihen, että monilla nuorilla ei ole myöskään mahdollisuutta muuttaa vanhempiensa luota pois. Kaupungissa on minimipalkkajärjestelmä ja sen taso 2019 on 4,3 €/tunti. Tuloerot Hong Kongissa ovat järkyttävän suuret. Talouden hyytyessä ja väestön vanhentuessa, alkavat vaihtoehdot olla vähissä ja kansalaiset tulevat kaduille protestoimaan. Sosiaalisen epätasa-arvon kasvamiselle ei ole näköpiirissä helpotusta. Suurin ongelma on asumisen hinta.

Lentoyhtiöt politiikan puserruksessa

Kiinan vaikutusvalta Hong Kongin itsehallintoalueella (Special Administrative Region in China, SAR) on suuri ja ongelmaksi on muodostunut valtajärjestelmän kritisointi. Poliisi ja eri viranomaiset ovat erilaisin keinoin pyrkineet vaikuttamaan siihen, että mielenosoitukseen saadaan kuriin. Vaikutukset ovat ulottuneet myös yrityksiin. Eräs näkyvimmistä tapauksista on ollut Hong Kongilaisen Cathay Pacific -lentoyhtiön viime aikaiset tapahtumat. Kiina on pakottanut Cathayn antamaan laajasti erilaisia tunnistetietoja työntekijöistään viranomaisille. Kiina on ilmoittanut, että jos lentojen miehistöistä tunnistetaan mielenosoituksiin osallistuneita henkilöitä, eivät tällaiset lennot saa lentää Kiinan ilmatilassa. Cathay Pacific erotti lentäjiä, matkustamohenkilökuntaa ja maahenkilökuntaa tällä perusteella. Luonnollisesti tämä on aiheuttanut vastareaktioita erityisesti useissa länsimaissa ja lopulta lentoyhtiön toimitusjohtaja joutui eroamaan.

Finnairin Hong Kongin lennoilla työskentelee ainoastaan Hong Kongilainen henkilökunta. Finnair ostaa matkustamopalvelun alihankintana OSM Aviation nimiseltä yritykseltä. Kyseisen yrityksen suomalainen toimitusjohtaja on kieltänyt kaiken yhteistyön työntekijöitä edustavan ammatillisen järjestön kanssa. Finnair hyödyntää alihankintasopimuksillaan alempia työvoimakustannuksia valituissa kohteissa. Jotta verkostolentoyhtiön kannattaa omaksua operatiivisesti tällainen toimintatapa, vaatii henkilökunnan hajauttaminen taloudellisesti erityisen suurta hyötyä. Tällä hetkellä alihankinnan piirissä ovat Hong Kongin ja Singaporen reitit ja seuraavaksi joukkoon liitetään marraskuussa 2019 Delhin reitti. Juuri nyt paikallisten miehistöjen käyttäminen ei ole kovassa huudossa. British Airways on vuonna 2018 irtisanonut koko matkustamohenkilökuntansa Hong Kongissa.

Taustaa Finnairin matkustamopalvelun alihankintakuvioon:

https://www.slsy.info/tiedotteet/?x182653=380068

Lue lisää Finnairin suunnitelmasta siirtää koko Delhin reitin matkustamopalvelu intialaisen henkilöstölle OSM aviation yrityksen kautta: 

https://www.slsy.info/tiedotteet/?x182653=880464